Meillä käväisi tuossa joku aika sitten yhden vuorokauden pikavisiitillä yksi ihana löytökolli, joka joutui pysyttelemään eristyksissä vessassa. Siirto toiseen sijaiskotiin onnistui onneksi nopeasti, sillä meillä ei oikein noista aikuisista miehistä innostuttu, ja kylläpä sitä kolliakin ahdisti, kun 8 naamaa oli vastassa oven raossa. Uudessa sijaiskodissakaan ei tämä poika ehtinyt kauaa olemaan, kun oma koti löytyi! Poika oli karannut kotoa, mutta pääsi onneksi takaisin ennen talven tuloa. No, jokatapauksessa, se mies, jonka puutarhaan tämä kolli oli alunperin asettunut anomaan ruokaa, oli tehnyt pahvilaatikosta ihanan pesän, jonka hän kissan mukana toi tänne meille. Ja sehän olikin sitten ihanin asia, mitä on koskaan nähty! Siellä oli ihana nukkua, sitä oli ihanaa käännellä ja repiä, siellä oli ihana painia ja viedä sinne palloja, ja kaikki kissat Juliaa myöten oli ihan fiiliksissä tästä fantastisesta uutuustuotteesta. Parasta oli, että laatikkoon oli tehty alakulmaan pieni ovi, joten sinne saattoi hyökätä kahdesta eri suunnasta! Järkytys oli suuri, kun tämä mainio vekotin siirrettiin paraatipaikalta olohuoneen keskipisteestä nurkkaan sängyn taa. Kyllä laatikko edelleen on suosittu etenkin nukkumiskäytössä, tässä kuvassa Teemu ja Pyry siellä käsikaulaa lämmittävät toisiaan.Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistyksen kodittomat kissat odottelevat pääsyä ikiomaan rakastavaan kotiinsa vapaaehtoisvoimin toimivissa sijaiskodeissa. Tämä on yksi niistä.
perjantai 25. lokakuuta 2013
Seesteisyyden paluu
Meillä käväisi tuossa joku aika sitten yhden vuorokauden pikavisiitillä yksi ihana löytökolli, joka joutui pysyttelemään eristyksissä vessassa. Siirto toiseen sijaiskotiin onnistui onneksi nopeasti, sillä meillä ei oikein noista aikuisista miehistä innostuttu, ja kylläpä sitä kolliakin ahdisti, kun 8 naamaa oli vastassa oven raossa. Uudessa sijaiskodissakaan ei tämä poika ehtinyt kauaa olemaan, kun oma koti löytyi! Poika oli karannut kotoa, mutta pääsi onneksi takaisin ennen talven tuloa. No, jokatapauksessa, se mies, jonka puutarhaan tämä kolli oli alunperin asettunut anomaan ruokaa, oli tehnyt pahvilaatikosta ihanan pesän, jonka hän kissan mukana toi tänne meille. Ja sehän olikin sitten ihanin asia, mitä on koskaan nähty! Siellä oli ihana nukkua, sitä oli ihanaa käännellä ja repiä, siellä oli ihana painia ja viedä sinne palloja, ja kaikki kissat Juliaa myöten oli ihan fiiliksissä tästä fantastisesta uutuustuotteesta. Parasta oli, että laatikkoon oli tehty alakulmaan pieni ovi, joten sinne saattoi hyökätä kahdesta eri suunnasta! Järkytys oli suuri, kun tämä mainio vekotin siirrettiin paraatipaikalta olohuoneen keskipisteestä nurkkaan sängyn taa. Kyllä laatikko edelleen on suosittu etenkin nukkumiskäytössä, tässä kuvassa Teemu ja Pyry siellä käsikaulaa lämmittävät toisiaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi söpöliinejä:-)
VastaaPoista