Rauli

Tässä komeilee Rauli, toinen sijaiskodin kissoista, joka muutti meille muutama viikko sitten. Omassa kodissaan ei Raulista enää pidetty huolta, ja niin Ssesy tarjosi pojalle vielä uuden mahdollisuuden tässä elämässä. Tullessaan kissa oli todella laihassa kunnossa, vaikkei asiaa Raulin suuresta koosta aivan heti osannut päätelläkään. Lisäksi pitkä turkki oli mennyt mahan alta pahasti takkuun. 

 

Ensimmäiset päivät tätä kissaa sanottiin Rauhaksi, kun kaikki asian tarkastaneet olivat sitä mieltä, että tyttöhän tämä on. Lääkäri kuitenkin totesi, että 6-kiloisesta leikatusta kollista tässä on kyse, ja niin Rauhasta tuli Rauli.

 

Muutto uuteen kotiin ei tuottanut perusrauhalliselle Raulille minkäänlaista mielenhämmennystä. On vaikea edes sanoin kuvailla, miten tyyni ja raukea tämän kissan olemus on. Aivan sielu lepää sitä katsellessa :) Ensimmäinen viikko Raulilla meni levätessä ja ruokaa tankatessa, mutta sitten se jo alkoi liikkua talossa niin kuin olisi aina kuulunut sinne. Uusiin kissakavereihin se ei suhtautunut oikein mitenkään, katsoi vaan päälle, että jaa täälä on tämmösiä. Raulin läsnäolo ei liioin hetkauttanut Juliaa eikä Herttaakaan, vaikka Juliaa kyllä ensin vähän pelotti, että mikäs tämä jättiläisotus on.

 

Rauli viettää päivänsä loikoilemalla sängyllä tai lattialla. Ja kun Rauli nukkuu niin se nukkuu niin leveällä kuin ikinä - yleensä selällään kaikki raajat levällään, tai sitten kädet ilmassa, kuten tässä oheisessa kuvassa. Kainalossa se ei suostu nukkumaan, mutta tykkää kuitenkin kovasti kun sitä nostaa syliin tai rapsuttelee muuten. Sohvaa Rauli karttaa järjestelmällisesti, enkä ole siihen vielä keksinyt syytä. Joka tapauksessa jos sen nostaa sohvalle, niin se hyppää salamana pois - joka kerta.

 

Vaikka Rauli tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa ja sopeutuu näköjään suunnilleen mihin vain, niin silti se on jotenkin kovin arka ja nöyristelevä. Kokonsa puolesta se pärjäisi kelle tahansa kissalle, mutta väistelee silti välillä Juliaakin. Esimerkiksi tänä aamuna Julia oli niin onnellinen uudesta päivästä, että se onnensa kukkuloilla ehkä itseltäänkin huomaamatta puski päätään Raulin rintaa vasten. Raulihan vallan kauhistui tällaisesta äkillisestä läheisyyspuuskasta, ja loikkasi heti puoli metriä taaksepäin. Rauli pelkää aivan hirvittävästi imuria ja aika paljon myöskin tiskikonetta, mutta turvautuu silti hämmentävän totaalisesti keneen tahansa ihmiseen. Luottamusta siis pojalta onneksi kokemuksista huolimatta löytyy.

 

Rauli on myös innokas leikkimään. Sen ehdoton suosikkilelu on punainen huovutettu pallo, jonka kanssa se laukkaa ympäri tupaa pitkät villahousut hulmuten. Myös puutarhan tapahtumat kiinnostavat poikaa, joka aiemmin on ilmeisesti pääasiassa pihalla ollutkin. Viime viikonloppuna Rauli pääsi ulos kokeilemaan valjaita, ja sehän oli sitten niin mukavaa, että viime päivät se on koko ajan vaan mourunnut, että eikös mentäisi taas pihalle! Kerran se onnistui jo keplottelemaan itsensä valjaista irti, otti vapauduttuaan muutaman laukka-askeleen, mutta löntysteli sitten luokseni puskemaan, eikä ollut kiire mihinkään.

 

Sellainen on Ssesy:n Rauli, rauuuuuuhallinen ja rakastettava!