Pahoittelut heti kärkeen tästä lähes kahden viikon hiljaiselosta! Työ ja istutushommat kasvimaalla on pitäneet sijaismamman kiireisenä! Kiitokset Lollille kommentista, nyt on asetukset muutettu, ja kaikki pääsevät sankoin joukoin kommentoimaan :)
Rauli-poika laitettiin vihdoin viime torstaina Ssesy:n sivuille kotia hakemaan, ja jo seuraavana päivänä Raulista innostuneet mahdolliset uudet omistajat halusivat tulla tutustumaan kissaan paremmin. Heillä oli jo ennestään perheenjäsenenä lapinkoira, joka kyllä oli hyvinkin tottunut kissoihin, mutta koska Raulin koirahistoriasta ei ole kenelläkään tietoa, niin pyysin näitä ihmisiä ottamaan koiransa meille mukaan. Ajattelin, että kun Rauli niin kauheasti pelkää sitä imuriakin, niin olisi julmaa viedä kissa suoraan uuteen kotiin, jos Raulilla vaikka olisikin hirveät traumat koirista.
Kyseessä oli oikein mukava pariskunta, ja Rauli tuttuun tapaansa ystävystyi heti. Mutta kun koira tuotiin sisälle, alkoi Raulia kyllä hirvittämään. Koira itse ei juuri pörhistelevää kissaa edes noteerannut miksikään, mutta Rauli teki selväksi, että on kuules hauva parempi pysytellä vaan siellä eteisen puolella! Pikku hiljaa tilanne kuitenkin rauhoittui, ja pääteltiin, että Rauli kyllä varmasti tottuu tähän ystävälliseen ja kilttiin koiraan, kunhan saa siihen rauhassa tutustua. Lauantai-iltana Raulia sitten saavuttiin noutamaan uuteen kotiin. Pojalle oli ostettu uudet kantokopat ja kiipeilypuut ja pelit ja vehkeet, ja isäntä oli vieläpä koko päivän ahkeroinut ja saanut rakennettua Raulille ikioman ulkotarhan! Parempaa säkää ei tällä ihanalla kollilla kyllä olisi voinut olla! Vielä ei uudesta kodista ole kuulunut terveisiä, mutta yleensä se on hyvä merkki - mitään katastrofia ei Rauli ole ehtinyt aiheuttaa :)
Ja mikä on tilanne sitten meille jääneiden kissojen kanssa? No Juliaa ei paljon hetkauttanut, mutta Sade kyllä etsi kovasti Raulia vielä sunnuntai-iltanakin. Se oli niin tavattoman ihastunut Rauliin, ja kun sitä oli niin kiva käydä puskemassakin, kun se oli niin suuri ja pörröinen... Mielenkiinnolla odotan miten asetelmat taas muuttuu. Aina kun joku lähtee tai tulee joku uusi, niin jollain lailla kaikkien kissojen luonteesta tulee esiin jotain uutta ja nokkimisjärjestys muuttuu. Toivon kovasti, että kun Rauli ei ole nyt viemässä niin paljoa mun huomiota, niin Sade rohkaistuisi ottamaan enemmän kontaktia itse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti